Jälleen kerran tälle tärkeälle uutiselle löytyi tilaa paikallislehden etusivulta: kevät on alkanut virallisesti Genevessä! Nyt ei ole kyse mistään termisen kevään lämpötilarajojen ylittymisestä, vaan paljon merkittävämmästä mittausmetodista.
Vuodesta 1818 lähtien Geneven kevät on julistettu alkaneeksi, kun ensimmäiset lehdet ovat puhjenneet virallisena kevään mittarina toimivaan kastanjapuuhun vanhankaupungin kupeessa, Treillen puistossa.
Itse asiassa Marc-Louis Rigaud-Martin, silloisen pormestarin Jean-Jacques Rigaud’n isä, aloitti kevään alkamisen julistamisen kastanjapuun lehtien perusteella jo vuonna 1808. Kymmenen vuotta myöhemmin käytäntö virallistettiin, ja keväisen kastanjapuun seuraaminen ja oikean ajankohdan julistaminen on jo pitkään kuulunut Geneven kantonin valtuuston pääsihteerin toimenkuvaan. Kantoni julkaisee uskollisesti joka vuosi lehdistötiedotteen kevään merkkitapahtumasta.
Tänä vuonna valtuuston pääsihteerillä Laurent Koellikerilla meni kevään saapumisen tarkkailu ylitöiksi, kun kantonin virallinen kastanja ei noudattanut virka-aikoja ja viralliseksi päivämääräksi kirjattiin lauantai 11. maaliskuuta.
Yleensä kastanja on tehnyt ensimmäiset lehtensä juuri näihin aikoihin helmi–maaliskuussa, mutta merkittäviä poikkeuksiakin on. Esimerkiksi vuoden 2003 kevät alkoi virallisesti jo 29. joulukuuta 2002, erityisen lämpimän alkutalven seurauksena. Kevät tuli hieman keikkuen sinä vuonna, sillä kastanjatilastoista löytyy myös tieto oudosta sääilmiöstä eli lumisateesta 10. huhtikuuta 2003. Vuoden 2012 kevät puolestaan alkoi virallisesti kaksi kertaa, kun kastanjapuuhun puhjenneesta lehdestä raportoitiin sekä 30. marraskuuta 2011 että 13. maaliskuuta 2012.
Mikä tahansa kastanja ei kevään alkamisen mittapuuksi kelpaa. Nyt virallisena puuna toimiva kastanja hoiti virkavelvollisuutensa vasta toista kertaa, mutta se on vajaan 200 vuoden aikana vasta neljäs tähän vaativaan tehtävään valittu puu. Sen edeltäjän virkaura kesti kunnioitettavat 86 vuotta – viimeiset vuodet oksat vahvasti tuettuina – kunnes puu kuihtui pois dramaattisesti kesällä 2015.
Uuden virallisen kastanjan valinta ei ollut mikään läpihuutojuttu. Lopulta kantonin valtuuston pääsihteeri valitsi Treillen parinkymmenen kastanjan joukosta tehtävään mahdollisimman ryhdikkään, sopivan ikäisen ja edustavalla paikalla kasvava yksilön, kuten hän tarkkaan harkittua valintaansa perusteli. Geneven kantoni tiedotti uuden virallisen kastanjan valinnasta näyttävästi ja se ylitti tietysti uutiskynnyksen paikallismediassa. Varmaan hyvä valinta valtuuston sihteeriltä, vaikka ainakin tänä keväänä viereinen kastanjapuu oli monta päivää edellä lehdenteossa viralliseen kevään julistajaan verrattuna.
Viimeisimmän kevätkastanjan ura vaativassa tehtävässä näyttäisi jäävän poikkeuksellisen lyhyeksi määräaikaispestiksi. Kun edellinen virallinen kastanja alkoi osoittaa vanhenemisen merkkejä, kaupungin puutarhurit irrottivat muutamia puuvanhuksen oksia ja istuttivat niistä uusia kastanjapuita kasvamaan kymmenisen vuotta sitten. Yksi näistä veteraanin jälkeläisistä on jo istutettu Treilleen, ja kun tämä yksilö on kasvanut riittävästi, sitä odottaa noin kymmenen vuoden kuluttua toivottavasti pitkä ja menestyksekäs virkaura Geneven uutena virallisena kastanjana.
Kevään saapumista indikoiva kastanjapuu ei ole Treillen puiston ainoa nähtävyys. Tätä 1500-luvulla perustettua aluetta reunustaa maailman pisin puistonpenkki, tarkalleen 120 metriä 21 senttiä.
Puistossa sijaitsee myös Charles Pictet de Rochemontin patsas. Herra Pictet oli merkittävä paikallinen diplomaatti, joka neuvotteli Geneven kohtalosta ja rajoista vuosina 1814–1815 Pariisin rauhansopimuksen ja Wienin kongressin yhteydessä. Lopputuloksena Geneve sai lisää pinta-alaa Ranskalta ja Geneven kantoni liitettiin osaksi Sveitsiä toukokuussa 1815.
Pictet myös vaikutti vahvasti siihen, että Euroopan suurvallat tunnustivat Sveitsin statuksen pysyvästi puolueettomana maana. Pictet itse kirjoitti Sveitsi puolueettomuusjulistuksen vuonna 1815 – kolme vuotta ennen kuin Treillen puiston ensimmäinen virallinen kastanjapuu aloitti virkatehtävänsä kevään saapumisen mittarina.
Mika Jouhki
Viimeisimmät kommentit