Valitse sivu

Geneven katukuva valkaistiin vuodenvaihteessa. Suurin osa kaupungin noin 3500 ulkomainostaulusta vaihtoi kaupallisen sisältönsä puhtaan valkoiseen ulkoasuun. Visuaalinen vaikutelma oli paikoin hätkähdyttävä. Oliko kyseessä kenties jonkun nykytaiteilijan kannanotto kaupallisuutta vastaan? Vai tarjosiko kaupunki asukkailleen julkista tilaa taiteen harrastamiseen?

No, totuus oli hieman raadollisempi. Kaupunki vaihtoi ulkomainostilaa vuokraavaa firmaa kilpailuttamisen seurauksena. Tarjouskilpailun hävinnyt, ulkomainosten jälleenvuokraamisesta pitkään vastannut yhteistyökumppani katsoi, ettei voi jättää ulkotauluihin niitä mainoksia, joiden määräaikainen sopimus umpeutui. Niinpä firma päätti peittää kyseiset mainostaulut valkoisilla papereilla vuoden päätteeksi.

Yllättäen kaupungin vallannut valkoisten taulujen armada päästi geneveläisten luovuuden valloilleen. Monentasoiset ja -tyyliset taiteilijat ottivat vapautuneen tilan nopeasti haltuunsa, ja tammikuussa geneveläiset ovat voineet nauttia pop up -taidenäyttelystä kaupungin kaduilla. Maalausten ja piirrosten lisäksi valikoimaan on kuulunut myös enemmän tai vähemmän teräviä iskulauseita ja kannanottoja.

Erityisen ahkerana tilataiteen tuottajana on kunnostautunut salaperäinen taiteilija Charles Drawin’, jonka signeeraamia teoksia löytyi kymmenittäin eri puolilta kaupunkia. Abstrakti lienee oikea termi kuvaamaan taiteilija Drawinin tyylisuuntaa, mutta siveltimen vedoista päätellen ei kyseessä ole mikään aivan amatööri tuhertelija. Sellaisiakin löytyy tammikuun katutaiteilijajoukosta ihan kiitettävästi.

Geneven paikallispoliitikot ovat olleet innoissaan kaupungin uudesta visuaalisesta ilmeestä. Eräs vasemmistolainen kaupunginvaltuutettu on tehnyt aloitteen pilottiprojektista, jossa kaupunki jättäisi tietyn määrän mainostauluista ilman mainoksia jatkossakin, jotta kaupunkilaiset saisivat hieman vapaata tilaa luovuudelleen.

Vihreiden nuoriso-osasto on puolestaan ehdottanut katumainonnasta vastaavalle kaupunginjohtajalle, että jatkossa mainostaulut vapautettaisiin mainoksista vuosittain määräajaksi. Kyseinen johtaja on kehunut vuolaasti kaupunkilaisten spontaanisuutta ja luovuutta valkoisten taulujen parissa, mutta vihreiden ehdotus ei kuitenkaan taida mennä läpi.

Mainostaulutaide on herättänyt kiinnostusta myös netissä. Facebookin on tietysti avattu oma ryhmä mainostaulutaiteelle. Nettialoite vuosittaisesta valkoisten mainostaulujen viikosta yrittää kerätä 2500 tukijaa.

Paikallinen media on uutisoinut spontaanista katutaiteesta näyttävästi, positiivisessa hengessä. Yksi paikallislehden toimittaja julkaisi blogissaan yli 140 kuvaa tuoreista taideteoksista. Toinen toimittaja kuvaili innoissaan, miten hän kävi kirjoittamassa yhteen tyhjään mainostauluun ”Liberté, j’écris ton nom” (Vapaus, kirjoitan sinun nimesi). Tuo vanha Ranskan vastarintaliikkeen iskulause sai hänet muistelemaan, miten edellisen kerran mainostauluihin kajotessaan hän joutui toimimaan pimeän turvin. Silloin hän kuului aktivistiryhmään, joka koristeli kannanotoillaan sekstisinä pitämiään auto- ja alusvaatemainoksia.

Yleisönosastokirjoituksista päätelleen kaupunkilaiset suhtautuvat yksimielisen myönteisesti mainostaulutaiteeseen. Monet näyttäisivät  kannattavan yleisemminkin ulkomainonnan määrän vähentämistä.

Mainostaulujen tarjouskilpailun hävinnyt firma on päättänyt riitauttaa kilpailutuksen tuloksen, ja nyt odotellaan oikeuden päätöstä asiasta. Uudella yhteistyökumppanilla on toistaiseksi kuuden kuukauden määräaika mainostilan edelleenvuokraamiseen, ja pikku hiljaa kaupunkilaisten taideteokset ovat peittyneet uusien mainosten alle.

Nähtäväksi jää, mitä tapahtuu, jos oikeus päättääkin että tarjouskilpailu pitää uusia. Parhaassa tapauksessa geneveläisille saattaa tarjoutua kesällä uusi tilaisuus mainostaulutaiteiluun.

Mika Jouhki

Kuvagalleria Geneven mainostaulutaiteesta: